Se perinteinen kuva varastosta: Suuri ja avara aaltopeltihalli, jonka seiniä reunustavat EUR-lavat ja pahvikollit. Käytävät muodostuvat lattiaan maalatuista viivoista tai korkeista hyllyriveistä. Joku ajaa trukkia, toinen poimii tilatut tuotteet, kolmas pakkaa ja teippaa pahvilaatikon kiinni.
Ajat ovat muuttuneet.
Tänä päivänä moni varasto tai logistiikkakeskus muistuttaa jo modernia tehdasta kuljettimine ja robotteineen. Samalla myös varastotyöntekijän arki on uudistunut. Osa tehtävistä on vähentynyt tai jopa poistunut, ja tilalle on tullut uusia työnkuvia, kuten ”laitekäyttäjä”.
Esimerkiksi S-ryhmän logistiikkayhtiö Inex Partners Oy:n varastoprosessista automaatio suorittaa suurimman osan. Uudenaikaisen varastotyöntekijän — laitekäyttäjän — tehtävänä on valvoa oman vastuualueensa automaation toimintaa ja reagoida virhe- ja häiriötilanteisiin. Työtä robottien kanssa tehdään niin läheisesti, että hyvän fyysisen kunnon lisäksi työntekijän täytyy sietää korkeita paikkoja! (Inex Partners Oy 2023.)
Myös Inex Partnersilla pieni osa työstä tehdään edelleen manuaalisesti, mutta lähinnä vain osana automatisoitua prosessia (Inex Partners Oy 2023). Oma urani viime vuosikymmenen alussa alkoi perinteisessä varastossa, mutta alan murros oli jo alkanut. Muutto Inexin uuteen sen ajan huippumoderniin logistiikkakeskukseen oli koko ajan horisontissa.
Siinä missä perinteisen varaston työntekijä on kuin työnjohtajien tavoitteiden ja maalaisjärjen mukaan ohjelmoitu robotti, joka toteuttaa omaa prosessiaan kokonaisvaltaisesti, automaattivarastossa koin olevani lähinnä osa robottia. Onpa kyseessä sitten valo-ohjattu keräily, uudelleenpakkaus tai myyntikunnostus, työntekijä tekee manuaalisesti lähinnä vain sen osuuden, johon automaatiota ei voi tai kannata käyttää.
Ei välttämättä ole edes kyse siitä, että ihmistyöntekijää tarvittaisiin hänen empatiakykynsä tai ylivertaisen älynsä ansiosta. Kuka keksisi robotin, joka osaa poistaa paperitollon kaiken kokoisista ja muotoisista jalkineista — sen jälkeen, kun se on ensin repinyt auki minkä tahansa kollin rikkomatta tuotteita. Teknisesti mahdollista? Entä oikeasti kannattavaa? Jätetään tämä mietintä auki.
Pelkkä operatiivisen teknologian mukainen varastoautomaatio on tänään jo vanha idea. Teollisuuden internet on tämän hetken suunta. Niin kuin Collin ja Saarelainen (2016) kirjoittavat, meneillään olevassa murroksessa operatiivisen teknologian ja tietoteknologian perinteiset raja-aidat väistyvät, ja operatiivinen teknologia muuttuu it-ohjatuksi. Logistiikkakeskusten osalta he tosin puhuvat IoT:n olevan enää vain ”täydentävä askel” kattavaan digitalisaatioon, sillä kuten jo mainittua, robotiikka ja automaatio ovat jo alalla yleisiä.
Mutta miten tämä uusi IoT-suunta vaikuttaa varastotyöhön? Ite wikin (2018) artikkeli maalaa kuvaa tulevaisuuden varastotyöntekijästä ”Teräsmiehenä”, jolla on älylasit, sormiskanneri ja rannetietokone. Valmistaja kertoo tällaisen puettavan teknologian parantavan ergonomiaa, työturvallisuutta ja virheettömyyttä (Optiscan 2018). Robotin apulaisesta arjen supersankariksi — siistiä!
Varastotekniikan palveluntarjoaja BITO näkee älykkäiden varastojen henkilöstövaikutuksissa hyvien puolten lisäksi myös uhkia. Alati monimutkaistuvat algoritmit voivat heidän mukaansa jopa hämärtää varastotyöntekijöiden mahdollisuutta ymmärtää työnsä asiayhteyksiä ja syy-seuraussuhteita. Ja toisaalta yhtiön mukaan entistä älykkäämpi teknologia melkeinpä vaatii työntekijää laittamaan ns. omat aivot narikkaan ja toimimaan ennemminkin käskyjen toteuttajana kuin oman työnsä organisoijana. (BITO-Lagertechnik Bittmann GmbH 2023.)
Niin tai näin. Jos saisin tässä kohtaa esittää tulevaisuudelle kysymyksen, kysyisin, miten IoT-murroksen eteneminen vaikuttaa varastotyöntekijän teknisiin osaamisvaatimuksiin? Onko tulevaisuudessa enää ”varastoduunareita” sanan varsinaisessa totutussa merkityksessä? Wikipedia (2023) kertoo, että Teräsmiehelläkin on maisteritason yliopistokoulutus.
***
(Teksti on alun perin kirjoitettu kurssityönä Tampereen yliopiston kurssilla ”IoT teollisessa liiketoiminnassa”.)
LÄHTEET:
BITO-Lagertechnik Bittmann GmbH (2023). Älykkäistä varastoista on tulossa uusi “kultainen standardi”. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 27.8.2023): bito.com/fi-fi/asiantuntija/artikel/aelykkaeistae-varastoista-on-tulossa-uusi-kultainen-standardi/
Collin, J. & Saarelainen, A. (2016). Teollinen Internet. Helsinki, Talentum. 333 p.
Inex Partners Oy (2023). Monipuolisia logistiikan tehtäviä. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 27.8.2023): inex.fi/tyonhakijalle/logistiikkatyo/
Ite wiki (2018). Logistiikan ja varastoinnin trendit 2018: toimitusnopeus, IoT ja varaston automaatio. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 27.8.2023): itewiki.fi/blog/2018/01/logistiikan-ja-varastoinnin-trendit-2018-toimitusnopeus-iot-ja-varaston-automaatio/
Optiscan Oy (2018). IoT ja varastotyön automaatio vahvistavat logistiikan prosesseja. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 27.8.2023): optiscangroup.com/fi/news.php?aid=219849&k=-3
Wikipedia (2023). Teräsmies. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 27.8.2023): fi.wikipedia.org/wiki/Ter%C3%A4smies
Blogistiikkaa 